Mielikuvituksen taikamaassa

Tunnelma Nuppujen kerhopaikalla alkaa ajoittain olla jo varsin talvinen.

Partiokerhossa olemme saaneet nauttia mahtavien kerholaisten rikkaasta mielikuvituksesta, sekä luovista ja kekseliäistä leikeistä joka viikko. Retkiköydessä kuljettaessa on hyvin aikaa kertoa juttuja ja hassutella tarinoilla. Lasten ihailtavan luovuuden innoittamana onkin kerhossa ollut loppusyksyn ajan yhtenä teemana lasten sadutus ja rohkaiseminen itsensä ilmaisuun tarinan keinoin. Samalla on harjoiteltu kaverin kunnioittamista hiljentymällä kuuntelemaan kunkin tarinaa vuorollaan. 

Sadututus on hauska ja helposti tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivaksi muokattava menetelmä. Sadutuksessa lapsi saa äänensä kuuluviin, se tukee lapsen osallisuuden tunnetta ja luovaa ilmaisua. Saduttaa kannattaa myös kotona, se on mainio tapa olla lapselle läsnä ja antaa mahdollisuudeen käsitellä mielessä pyöriviä asioita, tai ihan vaan hassutella yhdessä.

Sadutus helppoa, eikä siihen tarvita juuri välineitäkään. Lapselle voi sanoa: Kerro minulle tarina tai juttu! Tärkeintä on, että aidosti kuuntelee. Tarinan voi kirjata ylös ja tarkistaa yhdessä, siihen liittyen voi piirtää kuvankin. Tarinaa ei ole tarkoitus millään lailla arvioda, se on hyvä sellaisenaan. Vaikka yhden lauseen mittaisena tai aivan päättömänä sanasotkuna.

Sä voisit olla mun äiti. Vai oisko näillä äitiä?

Tää ois näiden yhteinen koti! Nii ja tää sammuttais tulipaloa tässä.

Partiokerhossa olemme tehneet ohjattuja sadutus-harjoituksia lasten itse ottamien luontokuvien ja Fiilis-nallen avustuksella. Lapset ovat vuorollaan saaneet kertoa tarinaa tai mitä ikinä ovat halunnetkaan liittyen omaan luontokuvaansa ja Fiilis-nallen eri tunnetiloihin. Tuotokset on kirjoitettu ylös ja ääneen lukemalla tarkastettu, että ne tulivat varmasti oikein kirjattua.

Lapset toki tuottavat tarinaa usein ihan ilman kehotustakin. Meistä on hauska heittäytyä mukaan kerholaisten hauskoihin mielikuvitusjuttuihin ja kysellä niistä lisää. Kerhossa on syyskauden aikana seikkailut lasten mahtavan mielikuvituksen tuotoksina muun muassa yötä myöten työssä viihtyvä palomies Markku ja juhlia rakastava prinsessa, jonka hoviin kuuluu vaihteleva määrä kaikenlaisia ystäviä ja apureita. Niin, ja sitten tietysti muuan poliisi ja merenneito Ariel ystävineen. Nupuista yksi on viettänyt ahkerasti sytymäpäiväänsä jo viikkojen ajan, välillä kakkua leipoen ja toisinaan onnittelulaulua itselleen laulellen. Toki mielikuvitusjuttuja yhdessä höpötellessä on hyvä varmistaa aina välillä, että kyse ei suinkaan ole oikeista tapahtumista. Ettei yksi kerholaisista ihan oikeasti ole yöllä ollut paloasemalla päivystämässä, vaan ihan turvallisesti omassa sängyssään nukkumassa.

Nuput ja talven taikaa

Näettekö? Pöle heiluttaa pusikkoa! Vai onko se sittenkin tuuli?

Mielikuvituksen ja leikin voimalla myös kerhon käsinukesta Pölestä on tullut varsin elävä ja tärkeä osa Partiokerhon toimintaa. Pöle löytyy milloin mistäkin ja toimittaa lapsille erilaisia välineitä kerhopuuhissa käytettäväksi. Kun joku varuste on laukussa väärässä paikassa tai kokonaan unohtunut, on Pöle käynyt tietysti tekemässä jekkujaan ja mylläämmäässä laukkuja yön aikana. Pöle on herkkä kaveri, sen avulla on välillä lähestytty kerholaisillekin tuttuja tunteita, kuten vaikka uusien ihmisten aiheuttamaa jännitystä.

Myös tämän viikon salijumpissa on otettu tarinat käyttöön. Tuttujen lämmittelyiden ja liikuntaleikkien lisäksi kerholaiset ovat päässeet muksujoogan merkeissä pienelle mielikuvitusmatkalle eläimiä katselemaan. Nuput tasapainottelivat joen yli vievän sillan päällä ja muuttuivat hetkeksi erilaisiksi eläimiksi. Mitenkähän hirvi voisi kulkea? Entäs miltä näyttää pöllön lento?

Nuput liikkeellä jumppapäivänä

Havuja odotti myös jännittävä matka Korkeasaaren eläintarhaan, jonne matkustettiin ensin Käpylästä bussilla ja lautalla. Jää ja pakkanen oli rikkonut lautan moottorit, mutta kaikeksi onneksi jostain löytyi melat, niiden avulla matka taas jatkui. Muistakaa meloa eri puolilta, ettei mennä ympyrää! Korkeasaaressa kokeiltiin olla syksyisessä merituulessa huojuvia puita ja tavattiin myös monen monta eläinkaveria. Paluumatka tehtiin tasapainotellen Mustikkamaan sillan kautta.

Havut lautalla, sillalla ja ilveksenä.

Ensi viikolla alkaa joulukuu ja sen myötä pääsemme tunnelmoimaan Joulun taikaa. Käpylinnan lähistöllä liikkuva Tuukka-tonttu onkin jo jonkin aikaa jättänyt kerholaisille merkkejä itsestään ja toimittipa tänään vielä reippaana Pääkaupunkiseudun Partiolaisten lahjoittamat adventtikalenterit meidän mahtaville kerholaisille.

Ensi viikkoon!

Satu

Tip tip tip pisaroita!

Kerhotoimintaa sadessäällä: Junabongausta Havujen kanssa ja tunnepohdintaa Nuppujen kanssa.

Nyt se saapui! Nimittäin sadesää Käpylään ja Partiokerhoon. Olemme syksyn ajan nautiskelleet retkillämme poikkeuksellisen lämpimistä ja kuivista säistä. Tällä viikolla olemme kuitenkin viimein saaneet molempien ryhmien kanssa reippaan syksyisen sadekasteen. Ulkotoiminnankerhossa vaihtelevat säät kuuluvat asiaan ja oikeilla varusteilla toiminta onnistuu säässä kuin säässä. 

Sadesäällä hiekkalaatikkoleikeissä on uutta jännitystä.

Kerhopäivien lopuksi olemme molempien ryhmien kanssa rakentaneet Kimmiksen hiekkalaatikolla komeita tunnelirakennelmia. Sateen kastelema hiekka on mainio rakennusmateriaali. Havut kantoivat yhteisvoimin tunneliin vettä ja niin muodostui upea tunnelijoki. 

Kiipeily metsässä sujuu Havuilta hymyssäsuin myös sadevarustuksessa.

Pienillä Nupuillakin ulkoilu sadesäällä onnistuu kun varustus on kunnossa.

Kävimme Havujen kanssa katsomassa Skidikino elokuvanäytöksen Malmitalolla. Näytös koostui kahdesta lyhytelokuvasta, joista toisella lähdettiin mielikuvitusmatkalle sirkukseen Josafat hevosen kanssa ja toisessa eläydyttiin paikkaansa etsivän joulukoriste-enkelin tunteisiin. 

Bussimatka Malmille ja takaisin.

Leffareissulla Havuihin teki vaikutuksen suuret laumat päiväkotilapsia ja ambulanssi, joka oli pysäköitynä Malmitalon eteen. Matkalla bongasimme myös useamman kerholaisen kotikulmat.



Havut Malmitalolla Skidikinossa.

Kultturellin leffareissun virkistämät Havut vierailivat perjantaina Heseva-kodissa. Mallikkaasti käyttäytyneet Havut hurmasivat asukkaat suloisuudellaan ja aitoudellaan. Vierailulla otimme varaslähtöä joulupuuhiin ja leivoimme porukalla pipareita seniori-ikään ehtineiden uusien ystävien kanssa. Aluksi tilanne oli hieman jännittävä, vanhuksia olla koolla aika suuri joukko. Touhukkaat leipomispuuhat ja mukavat Hesevalaiset karistivat kuitenkin nopeasti kerholaisten jännityksen ja vierailu sujui lopulta varsin leppoisissa merkeissä, monen muotoisia pipareitakin valmistui herkuteltavaksi varsin komea keko.

Hesevan asukkaiden ikähaarukka on 63-102 vuotta. Partiokerholaisten 2-4 vuotta 

Siinä kaikki tällä kertaa, hyvää viikonloppua kaikille vauvasta vaariin ja mummoon!

-Satu

"Tuutko viereen, kun mua vähän tää jännittää?"

Partiokerhossa on vieraillut tällä viikolla Pölen kaveri Fiilis-nalle. Fiilis on tunteikas ja ailahteleva nalle, jonka vaihtuvat kasvonilmeet kuvastavat erilaisia tunnetiloja. Fiiliksen vaihtuvien tunnetilojen kautta olemme kerholaisten kanssa syventyneet pohtimaan, mitä tunne oikein tarkoittaa ja mitkä asiat saattavat nostaa esiin mitäkin tunteita. Olemme tutustuneet tunteisiin myös Julia Vuoren Sika ja tunteet- kirjan avulla. Sekä tunteikasta nallea, että aiheeseen liittyvää kirjaa hiljentyivät tarkkaavaisina seuraamaan niin Nuput kuin Havutkin.

Miltähän nallesta nyt tuntuu? Mistähän sellainen tunne voi tulla?

Sika on hävinnyt lautapelissä. Nyt kyllä suututtaa! Millainen ilme silloin tulee?

Erilaisten tunteiden tiedostaminen ja tunnistaminen ovat tärkeitä tunnetaitoja.  Kun tunteita oppii tunnistamaan, niitä on helpompi hyväksyä, sietää ja tarpeen tullen säädellä. Lasten elämä on yhtä tunteiden säätelyn harjoittelua. Tunteiden nimeäminen arkisissa tilanteissa ja niihin tutustuminen leikin keinoin auttaa lasta eteenpäin kohti hyvien tunnetaitojen omaksumista. Tunnetaitojen pikkuhiljaa kehittyessä lapsi on vahvempi sietämään ja ratkaisemaan ristiriitoja toimiessaan osana ryhmää ja selviämään kunnialla vaikeistakin tilanteista. Lapsena opitut vahvat tunnetaidot ovat hyvä pohja kaikkien ihmissuhteiden ja itsetuntemuksen rakentumisessa.

Ystävyydestä ja yhdessä tekemisestä tulee hyvä ja lämmin olo. Hei me ollaan tänään leipäkavereita!

 Tuutko viereen kun mua tää kiipeily vähän pelottaa? Mua taas ne tontut jo vähän jännittää!

 Parhaiten lapsi oppii tunteiden säätelyä aikuisen ja isompien lasten mallista. On ensiarvoisen tärkeää, että lapsi kokee olevansa hyväksytty ja tulevansa kuulluksi myös kokiessaan vaikeampia tunteita. Meidän aikuisten on hyvä muistaa, että kohdatessaan vaikeita tunteita lapsi ei toimi käytöksellään muita vastaan, vaan ainoastaan itsensä puolesta. Haastavankin käytöksen takaa löytyy aina tunne ja tunteen takaa jokin perustarve, jonka täyttämistä lapsi käytöksellään hakee. Ratkaisun avaimet löytyvätkin usein juuri tuon tarpeen tunnistamisesta.

Pienet Nuputkin osaavat jo nauttia ystävyydestä tuttujen kerhokavereiden kanssa.

Tällä viikolla yksi ilon aiheista oli erään kerholaisen syntymäpäivä. Soittamiseen keskittynyt klaveesiyhtye Nuput esittää: Paljon onnea vaan!

Tällä viikolla Partiokerholaiset vierailivat taas Käpylän kirjastossa. Kirjastovierailut syyskauden aikana ovat olleet mukavia ja onnistuneita. Ne tuovat mukavaa vaihtelua metsäpäiviin, etenkin nyt ilmojen kylmetessä kohti talvea. Meidät on aina otettu kirjastossa lämpimästi vastaan ja välillä olemme saaneet nautiskella kirjaston lastenosastosta vastaavien pitämistä satuhetkistä. Käpylän kirjastossa on toimiva lastenosasto, kirjat ovat mukavasti pientenkin lasten saatavilla ja tilaan on helppo järjestää niin oma lukutuokio kuin elokuvahetkikin. Lastenosaston pienet pöydät ja tuolit ovat olleet mainiot eväitä nautittaessa. 

Nuput löysivät hyvän Pöle-kirjan

Havuilla kävi perjantaisella vierailullaan erikoisen hyvä tuuri, pääsimme nimittäin päiväkoti Kesäheinälle järjestettyyn elokuvanäytökseen mukaan. Elokuvana oli Eemeli, joka sekin herätti hyvää keskustelua erilaisista tunteista. 

"Miltähän tuntuu kun jää soppakulho päähän jumiin? Aika äkäinen se isä oli. Ai, mitä se äkäinen on? Mä en ihan tiedä."

Tunteikasta viikonloppua kaikille ja ensi viikkoon!

Satu

Pii Paa Puu, terve marraskuu!

Tulevan isänpäivän kunniaksi aloitimme marraskuun ensimmäisen maanantain askartelemalla kortteja. Näytimme mallikortin ja partiokerholaiset aloittivat askartelemaan innokkaasti. Yksi malli, mistä lopulta syntyi tekijöiden näköisiä kortteja. Taktiikkakerho Havut osallistui maanantaina Käpylinnan lauluhetkeen, missä koko päiväkodin voimin laulettiin leikkien.

Kannustava ympäristö ja sopivan haastavat tehtävät ruokkivat lasten luovuutta.

Opettelimme tällä viikolla Havujen ja Nuppujen kanssa valokuvaamista. Tehtävänä oli valita metsästä joku maisema mikä herätti mielenkiintoa. 

Arjen keskellä voi välillä unohtaa, miten hienoja ponnisteluja lapset tekevät päivittäin keskittymällä elämään sääntöjen ja suunnitelmien maailmassa. Lasten arki on jatkuvaa valokuvaamista, hetkien kokemista ja sisäistämistä. Lapset elävät jokaisen hetken kuin valokuvan. Siinä missä aikuinen pysähtyy hetkeen ja keskittyy ottamaan siitä valokuvan, lapsi keskittyy koko ajan leikkimällä ja pysähtymällä pohtimaan miksi joku asia on tietyssä paikassa. 

Kiireisessä maailmassa läsnäoloa on hyvä harjoitella ja siinä lapset ovat täydellisiä opettajia. Lapset opettavat aikuisille paljon vaan olemalla, kuuntelemalla luonnon ääniä ja tutkimalla innokkaasti luontoa.

Isänpäivän askartelujen lisäksi tarjosimme torstaina ja perjantaina yhteisen kahvihetken kimmiksellä vanhemmille. Syksyn taittuessa talveksi oli mukavaa juoda yhdessä kuppi kuumaa ennen kerhon alkamista. 

Opin tälläviikolla paljon luovuudesta ja siitä miten on tärkeää luottaa lapsiin ja heidän omaan näkemykseensä, he ovat vapaita olemaan liian kriittisiä omalle luovuudelleen. Lasten itsevarmuus ja tapa tehdä on asia, mistä jokainen aikuinen voi ottaa mallia oman luovuutensa herättämiseen. Älä aparoi, oot just hyvä noin.

Kiitos kuluneesta viikosta ja aurinkoista viikonloppua !

Terkuin Sofia