Käpylän partiokerho

Partiokerho perustettiin syksyllä 2014. Tässä blogissa kirjoitamme kerhon toiminnasta Helsingin Käpylässä.

19.2.2016

Lomalle lompsis!

Maaliskuu lähestyy ja Partiokerho vetäytyy pienelle talvilomalle. On tullut aika kiittää mukavasta alkuvuodesta ja kääntää nokka kohti tulevaa. Muistellaan hetki ennen sitä tapahtunutta. Partiokerho sai vuoden alussa uuden ohjaajan, joka on tullut tutuksi Nupuille ja Havuille ja heidän vanhemmilleen. Saila on ollut mukana Partiokerhossa nyt reilun kuukauden ja yhteistyö on mennyt hienosti. Saila on valmistellut askarteluja tulevalle ja lukenut satuja molemmille kerhoille. Kaikki ovat malttaneet kuunnella hienosti tarinoita mm. ystävyydestä ja aisteista. Vuoden alusta Havut saivat kerhoonsa uuden jäsenen, joka on sopinut ryhmään mainiosti. Nuput palasivat joululomalta niin reippaina, että he saivat kerhoonsa kaksi uutta jäsentä, jotka ovat osallistuneet hienosti toimintaan. Talviloman jälkeen Nuppuihin tulee tutustumaan kaksi uutta kerholaista ja karhukin palaa retkiköyteen pitkältä lomalta, onhan kevät ja uudet askareet jo kolkuttelemassa oven takana.

Leikkejä ja taiteiluja Kimmiksellä.

Havut tekemässä leikkinuotiota ja Saila kertomassa hajuaistista
Tällä viikolla Havut ovat käyneet läpi tuttua aistiteemaa, missä keskityimme vuorostaan hajuaistiin. Haistelimme vuorotellen kanelia ja valkosipulia. Puhuessa lempituoksuista palasin mielessäni lapsuuden kesiin, missä vastaleikattu nurmikko tuoksui ihanalta. Saila taas mainitsi lempituoksukseen leivotun pullan. Miten hajuaisti rikastuttaakaan maailmaamme ja tuo arvokkaita muistoja mieleen.

Havut tekivät yhdessä maanantaina lumiukon ja Nuput ovat keskittyneet siivoomaan lunta kolilla. Molemmat ryhmät pääsivät laskemaan myös pikkumetsässä mäkeä ja kiipeilemään kalliolla. Kaikille on siis riittänyt tekemistä lumen ansiosta!

Lumen sulaessa pidämme taas partiokerhossa siivousviikon, missä keräämme roskia metsästä. 
Talviloman jälkeen olemme valinneet teemaksi ystävyyden ja reilun pelin, mistä kerroimme viime tekstissä. Teimme kerhoon säännön, että Partiokerhossa saa halata, muttei töniä. Lisäksi olemme olleet tarkempia siitä, ettei kerhossa leikkiä enään rosvoleikkejä, vaan keskitymme enemmän leikkeihin, missä jokainen saa olla haluamansa hahmo.

Pöle Pöllö voi joskus saman päivän aikana kokea monta tunnetta!
Lapset näyttävät tunteitaan ilosta suruun partiokerhossa. Nämä molemmat tunteet ovat yhtä tärkeitä eikä toista tunnetta olisi ilman toista. Viime viikolla partiokerhossa on itketty itkuja kun välillä vaan väsyttää tai on vanhempaa ikävä. Myös onnea ja iloa on mahtunut kerhoon, olemme hassutelleet ja säät on suosineet meitä. Ohjaajien tehtävä on pysähtyä kuuntelemaan lasta ja ohjattava lasta huomaamaan että vaikka välillä itkettää, on kaikki silti hyvin. Ja että vaikka heittäytyy maahan ja lakkaa kävelemästä, on oivalettava että tulee parempi mieli kun nousee ylös ystävien kannustaessa vieressä. Partiokerhossa ei ole kiire, on tärkeää antaa lapselle huomiota ja hyväksyä että välillä lapsilla on erinlaista päiviä, eikä aina hymyilytä.

Pöle Pöllökin näyttää tunteensa avoimesti, välillä se nukkuu pitkään puussa ja lähtee sitten ulos taas leikkeihin. Keskiviikkona koiranulkoiluttaja löysi sen havumetsästä, mihin se oli aamulla nukahtanut pienen lentomatkan jälkeen. Taitaa loma maistua myös Pölelle, joka saa loman jälkeen kaveriksi kerhoon tutut tunnenallet, kirjoja ystävyydestä ja paljon uutta energiaa.

Kiitos, hei vaan heipä hei ja pian taas tavataan!
-Sofia




11.2.2016

Yhdessä olemme enemmän

Aikuinen näyttää lapselle mallia vuorovaikutustaidoissa, mutta lapset oppivat myös toisiltaan. Elämässä tulee tilanteita missä ihmiset ovat eri mieltä asioista. Näihin tilanteisiin pitää  pysähtyä, keskustella asioista ja luoda turvallinen ympäristö missä kaikki viihtyy.

Partiokerhossa on kaksi ryhmää, Nuput ja Havut. Halusimme tehdä yhden säännön, että jatkossakin kaikki menisi yhtä hienosti kun tähän asti. Sääntömme on yksinkertainen, partiokerhossa saa halailla, mutta ei saa töniä. Olisimme voineet luoda kymmenen eri sääntöä, mutta tämä mielestäni kiteyttää hyvin kaiken.

Mitä sääntö saa halata, mutta ei saa töniä pitää sitten sisällään? Kaikenlaista positiivista. Saa olla ystävällinen ja kiltti toiselle, mutta ei saa olla ilkeä tai kurja. Saa neuvotella, mutta ei saa uhkailla. Saa leikkiä, mutta ei saa pelotella. Ja mikä tärkeintä, saa ottaa kaikki mukaan, mutta ei saa syrjiä. Sääntöjen katoksi voisi kirjoittaa reilun pelin, missä jokaista tuetaan ja kannustetaan.

Yhdessä olemme enemmän.



Metsästä löytyi lunta, keppejä ja hyviä kaveruksia

Yhdessä on kivaa luoda ja ihmetellä omia taitoja

Aloitimme viikon keskustelemalla lasten kanssa ystävyydestä ja teimme kannustusringin, missä jokainen sai vuorotellen kiertää ringin kun muut kannustivat. Jotkut lapset innoistuivat kiertämään rinkiä kaksi kertaa! Miten mainiota oma-aloitteisuutta.

Nautimme metsästä ja keräsimme yhdessä keppejä kokoon, osa porukkaa lepäsi välillä puiden lomassa leikkien välissä. Jatkoimme viikkoa lukemalla ystävyydestä kertovia satuja ja lapset saivat kehua toisia vuorotellen sinä olet ihana koska... Sinulla on tulivillasukat! Laskiaistiistain kunniaksi herkuttelimme muhkeilla pullilla, tosin sateen vuoksi pulkkämäen korvasi hiekkalaatikkoleikit.


Partiokerhossa hassuttelujen lomassa opitaan myös keskittymään ja tekemään yhteistyötä

Sade on inspiroinut lapsia vesileikkeihin, eikä pisarat ole hidastaneet askelta. Olemme viihtyneet ulkona lätäköissä niin paljon, että kun lapset on haettu partiokerhosta kotiin on varmasti kantautunut muistona hiekkaa ja kuraa. Olemme keksineet yhdessä hassuja juttuja,  hassusateita, kuten prinsessasade, rakkaussade, puusade. Antaa sataa vaan!

Oma mieli on ollut jo niin keväässä, että talvea on ajatuksissa puskettu kauemmas tuulten mukana. Talvea taitaa kuitenkin olla vielä hetki jäljellä, ensi viikolla nautimme tutuista metsistä, keskitymme aistiteemassa hajuaistiin ja puhumme lisää ystävyydestä. Täytyy olla kiitollinen niin mukavasta työpaikasta missä loskan ja sateen keskellä katsoo hymyileviä kasvoja, saa jokapäivä kuunnella lintujen laulua ja ahmia raitista ilmaa.

Terkuin,
Sofia

6.2.2016

Kuuloaisti, näköaisti, tuntoaisti...

Tällä viikolla oli valitettavasti kaksi kerhokertaa peruttu olosuhteista johtuen mutta saimme pidettyä kolmena päivänä kerhon.


Keskiviikkona menimme Havujen kanssa retkelle Malmitaloon Malmille. Siellä katsoimme elokuvan johon sisältyi kaksi eri tarinaa. Reippaina Havut jaksoivat keskittyä todella hyvin elokuvaan ja kuulemma tykkäsivät siitä kovasti.



Söimme eväät Malmitalon kahvilassa ja jatkoimme tämän jälkeen matkaa takaisin Kimmon puistoon. Havut osasivat olla todella nätisti bussimatkat, aikakin saatiin kulumaan nopeaan kun lapset  katsoivat mitä kaikkia erilaisia tieviittoja oli.


Torstaina menimme Nuppujen kanssa Käpylän kirjastoon. Siellä lapset lukivat kirjoja ja leikkivät yhdessä.


Perjantaina kävimme myös Havujen kanssa kirjastossa. Siellä saimme osallistua eskarilaisten elokuvahetkeen. Katsoimme elokuvaa nimeltä Metsän tarina. Lapset tunnisitivat hyvin erillaisia eläimiä mitä elokuvassa näkyi.





Tarinoiden kuuntelu ja elokuvien katselu tällä viikolla on sopinut hyvin meidän teemaamme. Olemme lasten kanssa puhuneet eri aisteista ja mihin aina tiettyjä aisteja käytetään. Nyt lapset osaavatkin jo hienosti kertoa mihin esim. näkö-ja kuuloaistia käytetään.

Mukavaa alkanutta viikonloppua kaikille!


Terveisin, Saila