Mistä sä tykkäät?

Lastenkokouksissa jokainen saa äänensä kuuluviin ja on ollut mielenkiintoista kuunnella vastauksia. Tämän viikon kysymyksenä oli mistä sä tykkäät? Alkupiirissä kysymykset voi olla helppoja, niin että jokainen kokee pystyvänsä vastaamaan ja saa äänensä kuulluksi. Ohjaajan näkökulmasta mistä sä tykkäät kysymys oli siinä mielessä myös mielenkiintoinen koska vastaukset osasi melkein jo arvata.

Partiokerhon lapset tykkäävät  perhosista, kukista, kesästä, partiokerhosta, pyörritysleteistä, pelottavista saduista, vihreästä metsästä, siitä että kesä tulee, repusta, piiloleikistä, lehdistä, äidistä, kengistä, eväiden syönnistä, kallioista, virtahevosta, lampaista, perhosista, keinumisesta, veljestä, äidistä, isästä, pupusta ja tietenkin kerhokavereista.

Partiokerhosta on muodostunut paikka missä jokainen kerholainen saa olla ihan oma itsensä ja tuoda omaa luonnetta esille. Osa kerholaisista on ollut mukana jo elokuusta asti, joten näin kevään viimeisinä päivinä tuntuu että saa hyvästellä hyviä ystäviä uusille teille tämän tästä.

Kesää olemmekin odottaneet kauan. Alku keväällä kun lumi oli sulanut lähtivät reippaat Nuput ja Havut huutelemaan pikkumetsään kukille että kasvakaa! Kasvakaa jo! Ja kukat ovat viimein kuulleet meidän kutsun ja kasvaneet kaunistamaan vihreää metsää. Olenkin toukokuussa saanut melkein jokaisena työpäivänä sylintäydeltä lahjaksi kukkia kerholaisilta.

Alkupiirissä olemme käyneet sääkortteja läpi muistipelin tapaan ja jokainen kerholainen on päässyt vuorollaan miettimään missä kohtaa oli aurinkoinen kortti ja missä lumisadetta. Kerholaiset ovat hienosti muistaneet ja osallistuneet korttejen kääntöön innokkaasti. Olemme harjoitelleet tutun kuukausilorun lisäksi viikonpäiviä ja kuukausia. Luimme sadun migraatiosta eli eläinten muutosta. Partiokerholaiset ovat huomanneet lintujen laulun lisääntyneen näin kesän tullen. Lintujen laulaminen on täyttänyt metsän äänistä, mutta harvoin näemme lintuja, voimme katsella puiden latvoja tarkasti ja kuunnella lintujen kaunista laulua.

Olemme saaneet nauttia lämpimistä ilmoista näin toukokuun lopussa. Tuntuu ihmeelliseltä ajatella miten talvella selvisimme kovissa pakkasissa, me kun emme voineet ottaa siipiä alle ja muuttaa lämpimälle maille ilman kylmetessä niinkuin linnut. Iso kiitos kuuluu jokaiselle kerholaiselle, jotka loivat lämmintä yhteishenkeä ja hyvää mieltä kylmän ilman ympärille. Nämä helteet tuntuvat kuin kiitokselta siitä että olemme jaksaneet reippailla läpi vuoden säässä kun säässä.

Pikkumetsän upeat maisemat

Sitä ei voi alittaa, sitä ei voi kiertää, täytyy mennä yli!

Kaveri voi kannustaa kiipeilemään, vaikka aluksi jännittäisi

Tutun kaavan mukaan pääsimme kuun lopun kunniaksi reippailemaan myös Käpylinnan saliin. Teemana oli temppurata ja lorutanssi. Jumpan jälkeen kelpasi syödä eväitä ja katsella kukkia.

Saimme kehuja Kimmon puiston työntekijältä siitä miten reippaita meidän Partiokerholaiset ovat liikkumaan, joten tällä viikolla ollaan kuljettu matkat parijonossa ilman retkiköyttä. Syksystä ollaan tultu isoja harppauksia eteenpäin ja me ohjaajat ollaan ylpeitä ihan jokaisesta Nupusta ja Havusta.

Partiokerho on toiminut pari viikkoa  yhden ohjaajan voimalla kun lapsia on ollut vähemmän. Muutama Havuista ja Nupuista aloitti päiväkodin toukokuun aikana ja näimme heistä pari Kimmiksellä leikkimässä. Oli hauska nähdä tuttuja kasvoja ja kuulla että uusista seikkailuista huolimatta kerhoa ei ole unohdettu.

Partiokerholaisista huomaa miten hyviä ystäviä heistä on kuluneen vuoden aikana tullut. Mieltä lämmittää kuulla aina entisistä kerholaisista ja siitä että lapset sopivat yhdessä leikkitreffejä myös kerhon ulkopuolella. Ensi viikko onkin viimeinen viikko tämän kevään osalta partiokerhossa. Tulkaahan kaikki moikkailemaan Kimmon Puistoon ennen kesälomalle lompsimista!

Terkuin Sofia